Mikä on sopimuksen irtisanomisaika, jos siitä ei ole sovittu?

Olen usein törmännyt urallani tapauksiin, joissa yhteistyötä on tehty ilman sen kummempia kirjallisia sopimuksia. Myöskään harvinaista ei ole, että sopimus on olemassa, mutta se on hyvin puutteellinen. Esimerkiksi sopimuksen päättämisestä ei ole toisinaan sovittu mitään tai ainakin sopiminen on täysin puolitiessä. Miten siis menetellä, jos haluaa irti sopimuksesta, jonka osalta irtisanomisesta tai irtisanomisajasta ole sovittu mitään?

Ensiksi täytyy todeta, kuten totean melkein aina sopimuksista puhuessani, että sopimus tulisi aina laatia kirjallisesti. Toki joskus huono kirjallinen sopimus voi olla vielä huonompi juttu kuin suullinen sopimus; näin esimerkiksi silloin kun tulee ajattelemattomuuksissaan sovittua paperille jotakin, jota ei ole tarkoittanut. Pääsääntöisesti voin kuitenkin lämpimästi suositella kirjallista sopimusta.

Sopimuksen päättymistavat

Sopimus on voimassa joko toistaiseksi tai määräajan.

Määräaikainen sopimus

Jos on sovittu sopimuksen määräaikaisesta kestosta, on tilanne lähtökohtaisesti helppo. Toki, jos sopimus on tehty suullisesti, tästäkin voi syntyä riitaa. Jos oletetaan kuitenkin, että määräaikaisuus ei ole riidan kohteena, sopimus päättyy ilman irtisanomista tai purkamista sovitun määräajan kuluttua.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus

Jos sopimus ei kuitenkaan ole sidottu mihinkään määräaikaan, se on voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voi päättyä irtisanomisen tai purkamisen perusteella. Purkamisesta puhutaan silloin, kuin sopimus päätetään välittömästi ilman irtisanomisaikaa, useimmiten sopimusrikkomuksen johdosta. Irtisanominen voi yleensä tapahtua ilman erityisiä oikeudellisia perusteita, jos laissa ei ole nimenomaisesti säädetty, että irtisanominen edellyttää perusteen (esim. työsopimuslaki). Usein kuitenkin yritysten väliset sopimukset ovat sellaisia, että niiden irtisanominen on mahdollista ilman erityisiä perusteita.

Kuinka pitkä irtisanomisaika voi olla?

Jos sopimuksessa on sovittu irtisanomisajasta, ei ongelmaa luonnollisesti ole. Samoin laki säätää useiden sopimustyyppien kohdalla irtisanomisajoista, joita sopimus irtisanottaessa on noudatettava. Näin on esimerkiksi työsopimuksen, huoneenvuokrasopimuksen ja kauppaedustajasopimuksen kohdalla. Jos kuitenkaan irtisanomista ei ole sovittu eikä laki säädä mitään irtisanomisajasta, asia on tulkinnanvaraisempi. Tällaisessa tapauksessa irtisanomisajan tulee olla kohtuullinen. Kohtuullisuutta ei kuitenkaan ole määritelty ja asia ratkeaa tällöin tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Mikä on kohtuullinen irtisanomisaika?

Kohtuullisuutta ei ole eikä oikeastaan voidakaan missään määritellä tyhjentävästi. Jos esimerkiksi tuomioistuin joutuu ratkaisemaan irtisanomisajan kohtuullisuutta koskevan riidan, sen on asiassa harkittava asiaa kokonaisuutena. Tällöin otetaan huomioon mm. seuraavia seikkoja:

  • Sopimuksen sisältö
  • Sopimuksen tarkoitus
  • Sopimuksen kesto
  • Osapuolten asema
  • Sopimuksen intressin suuruus
  • Irtisanomisen aiheuttama mahdollinen tarve uudelleenjärjestelyihin

Siten kohtuullisen ajan pituudessa saattaa olla suuriakin eroja eikä esimerkiksi paljon puhuttua yhden kuukauden irtisanomisaikaa voida pitää mitenkään yleispätevänä. Usein tosin lähdetään (tai ainakin irtisanomisajan lyhyyttä puoltava riidan osapuoli lähtee) siitä, että yksi kuukausi on riittävä. Tämä johtaa käytännössä siihen, että pidempää irtisanomisaikaa puoltava johtuu usein esittämään oikeudessa seikkoja, jotka puhuvat pidemmän irtisanomisajan puolesta.

Seuraavassa käsittelen lyhyesti esitettyjä tulkintavälineitä.

Sopimuksen sisältö ja tarkoitus

Sopimuksen sisällöstä usein ilmenee seikkoja, jotka koskevat esimerkiksi toiminnan laajuutta, toimitusaikoja, osapuolten panostuksia ym. Nämä seikat voivat vaikuttaa siihen, millaisella irtisanomisajalla sopimuksesta pääsee eroon, jos sitä ei sopimuksessa ole määritelty. Sopimuksesta voi hyvin käydä ilmi esimerkiksi se, että tavoitteena on pitkä sopimuskausi.

Usein sopimukseen on myös kirjattu tai siitä käy ilmi sopimuksen tarkoitus; mihin osapuolet sopimuksella pyrkivät ja millaisesta ”sitoutumisesta” on kysymys. Tämä voi hyvin antaa viitettä siihen, kuinka pitkä voisi sopimuksen irtisanomisaika olla.

Sopimuksen kesto

Sopimuksen kesto itsessään ei välttämättä anna riittävästi tukea pidemmälle irtisanomisajalle. Kuitenkin kauan jatkuneet sopimukset voivat olla sitouttaneet osapuolia eri tavoilla ja oletuksena on pitkäaikainen sopimussuhde, jonka päättämisessä tulee huomioida myös se, kuinka kauan yhteistyö on jatkunut.

Osapuolten asema

Myös sopijapuolten sopimuksellinen asema tulee olla tarkastelun alla, kun harkitaan irtisanomisajan pituutta. Toinen osapuoli saattaa olla hyvin riippuvainen yhteistyöstä esimerkiksi taloudellisen asemansa tai kokonsa vuoksi. Vahvempi osapuoli saattaa tällöin pystyä sanelemaan yhteistyön ehtoja ilman, että heikommalla osapuolella on asiaan paljon sanomista. Oikeustoimilain mukaan sopimuksia voidaan sovitella, jos sopimus on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ja tällöin otetaan huomioon mm. osapuolten asema. Samoin irtisanomisajan kohtuullisuutta arvioitaessa tämä voidaan huomioida.

Sopimuksen intressin suuruus

Myös sopimuksen intressien suuruus ja laatu voi vaikuttaa irtisanomisajan pituutta harkittaessa. Jos sopimus on esimerkiksi taloudelliselta arvoltaan huomattava, se voi vaikuttaa asiaan. Tulee kuitenkin muistaa, että useat näistä tulkintasäännöistä itsenäisesti eivät välttämättä tue pitkää irtisanomisaikaa. Mutta kun yhdistetään esimerkiksi sopimuksen tarkoituksesta ilmenevä tavoite pitkään yhteistyöhön, sen suuri taloudellinen arvo ja toisen osapuolen selkeästi toisesta riippuvainen tai muutoin heikompi asia, voidaan hyvin puoltaa huomattavasti yhtä kuukautta pidempää irtisanomisaikaa.

Irtisanomisen aiheuttama mahdollinen tarve uudelleenjärjestelyihin

Irtisanominen saattaa aiheuttaa osapuolelle tarvetta järjestellä oma tilanteensa uudelleen, jotta toiminta voi jatkua ongelmitta. Tälle seikalle tulisi antaa huomattavasti painoarvoa, koska yllättävän ja nopean irtisanomisen aiheuttamat ongelmat toiselle osapuolelle voidaan usein katsoa kohtuuttomiksi

 

Loppupäätelmä ja ohje

Jos irtisanomisaika on jäänyt sopimuksessa sopimatta, tulee noudattaa kohtuullista irtisanomisaikaa. Ja kuten olen edellä todennut, kyseessä on hyvin tulkinnanvarainen tilanne ja lopputulos mahdollisessa oikeuskäsittelyssä epävarmaa. Siten kaksi käytännön ohjetta:

  • Kirjaa aina sopimukseen sopimuksen päättämisen ehdot mukaan lukien irtisanomisaika
  • jos irtisanomisaika on sopimatta ja syntyy erimielisyyttä irtisanomisajan kohtuullisuudesta, yritä parhaasi mukaan päästä neuvottelemalla sovinnolliseen ratkaisuun, koska usein tuomioistuimen ratkaisua asiassa on hyvin vaikea ennustaa

Esimerkkinä voidaan todeta tilanne, jossa toinen osapuoli on irtisanonut sopimuksen yhden kuukauden irtisanomisajalla ja toisen osapuolen mukaan 6 kuukautta olisi ollut kohtuullinen. Pidempää irtisanomisaikaa vaatineelle osapuolella on syntynyt 100.000 euron menetys lyhyen irtisanomisajan johdosta ja tätä summaa hän vaatii oikeudessa vahingonkorvauksena perusteella, että kohtuullista irtisanomisaikaa ei ole noudatettu. Mikäli oikeuden tuomion mukaan kohtuullinen irtisanomisaika olisi 6 kk, vastapuoli johtuu korvaamaan aiheutuneen vahingon ja kaikki oikeudenkäyntikulut asiassa. Jos taas oikeus toteaa, että 1 kuukauden irtisanomisaika on kohtuullinen, hän johtuu kärsimään syntyneen vahingon ja tämän lisäksi korvaamaan omat ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jotka usein nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin. Toki ratkaisi voi sijoittua myös näiden väliin, jolloin tulee tarkemmin tutkia, kuinka paljon mahdollista vahinkoa on syntynyt, jos kohtuulliseksi irtisanomisajaksi katsotaan vaikka 3 kk.

Sopimusriitoihin usein liittyvien suurten tulkinnanvaraisuuksien ja epävarmuuden johdosta ne usein päättyvät sovintoon. Ainakin sovinnollisen ratkaisun etsiminen lienee näiss tapauksissa järkevää.