Osakassopimuksia tehdään perustajaosakkaiden välillä, pääomasijoittajien kanssa ja työntekijöiden kanssa. Useimmiten näihin sopimuksiin sisältyy kilpailukielto. Usein myös, varsinkin silloin, kuin kilpailevaa toimintaa koskeva tilanne on käsillä, syntyy erimielisyyttä kilpailukiellon kohtuullisuudesta ja pätevyydestä. Miten näitä ehtoja arvioidaan?

Osapuolten välinen sopimus, ei työsopimus

Vaikka työntekijän työsopimuksessa ei olisikaan sovittu kilpailunrajoituksista, voi työntekijän pienikin osuus yhtiöstä tuoda osakassopimuksen kautta ankarankin kilpailukiellon. Osakassopimuksessa sovittu kilpailukielto on sidottu osakkuuteen eikä työsuhteeseen ja siten se voi olla huomattavasti pidempi, kuin työsopimuslain mukaiset kilpailunrajoitukset, jopa useita vuosia.

Kilpailukiellon tarkoitus suojata yhtiötä ja muita osakkaita

Osakassopimuksen kilpailukiellon tarkoituksena on jäljelle jäävien osakkaiden ja yhtiön suojaaminen, ja siten estää entistä osakasta jatkamasta samaa tai samanlaista toimintaa suoraan osakkuuden päättymisen jälkeen, ja kilpailemasta samasta asiakaskunnasta. Usein nähdään, että poistuva osakas pystyy osakkuuden päättymisen jälkeen hyötymään yrityksen asiakaskannasta ja vahingoittamaan yrityksen toimintaa. Työntekijän tulee itse arvioida osakassopimuksen kilpailukieltoehtoon sitoutuminen tapauskohtaisesti; mitä etuja ja mahdollisuuksia osakkuus tuo suhteessa kilpailukiellon aiheuttamiin rajoituksiin.

Kilpailukiellon sisältönä on useimmiten, että tietyn ajan kuluessa osakkuuden päättymisen jälkeen henkilö ei saa harjoittaa kilpailevaa toimintaa, ja usein kielletään myös hakeutuminen kilpailevan yrityksen palvelukseen. Ehdon sisältö riippuu jonkin verran henkilön asemasta yrityksessä.

Osakassopimuksen kilpailukiellon pituus ei ole laissa määritelty

Osakassopimuksen kilpailukieltoa ei säännellä missään laissa, toisin kuin esimerkiksi työsopimuksen osalta. Oikeustoimilaista kuitenkin käytännössä johtuu, että kiellon pituuden tulee olla ”kohtuullinen”. Kohtuullisuus taas tulee arvioida tapauskohtaisesti.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että työsopimuksen kilpailukielto edellyttää ensinnäkin aina erityisen painavia perusteita ja se voi olla enintään 6 kk pituinen (12 kk, mikäli sidonnaisuudesta maksetaan kohtuullinen korvaus).

Mitkä tekijät voivat rajoittaa kiellon pituutta?

Vähäinen omistusosuus. Omistuksen suuruudella on vaikutusta siihen, miten mahdollisen kilpailukiellon pätevyyttä arvioidaan. Jos omistus on vähäinen, eikä osakkaalla ole juuri vaikutusvaltaa, kilpailukielto voi olla pätemätön eikä sido henkilöä.

Työntekijäasema. Mikäli kyse on työntekijäosakkaasta, on osakassopimuksen kilpailukieltoa arvioitu oikeuskäytännössä työsopimuslain näkökulmasta, vaikka kyseessä olisikin osakassopimuksen kilpailukielto. Siten työntekijäosakkaan ollessa kyseessä, kilpailukiellolle usein vaaditaan työsopimuslaissa tarkoitetut erityisen painavat syyt eikä toimintaa voida rajoittaa 6 kk pidempää aikaa (mikäli sidonnaisuudesta ei makseta erillistä korvausta).

Työntekijäasema yrityksessä voi myös estää osakassopimuksen mukaisen kilpailukiellon soveltamisen tilanteessa, jossa työsuhde on päättynyt, mutta osakkuus jatkuu. Hovioikeus on todennut, että kun otetaan huomioon osakeomistuksen vähäisyys ja se, ettei osakkeenomistus tuo työntekijälle muihin työntekijöihin nähden erilaista asemaa ja se, ettei työntekijä saa mitään korvausta kilpailukieltoehdosta, on kilpailukielto arvioitava työsopimuslain mukaan. Vaikka osakassopimukseen ei sovelletakaan työsopimuslakia, ratkaisu osoittaa, että työsuhteen aikana työnantajayhtiön osakkeita hankkineen osakkaan kohdalla työsopimuslain kilpailukieltoa koskevat määräykset tulee kuitenkin huomioida.

Kohtuus. Sopimuksia koskeva yleislaki, oikeustoimilaki, säätää seuraavaa:

”Sopimus, jolla joku kilpailun estämiseksi tai rajoittamiseksi on sitoutunut olemaan harjoittamatta tiettyä tai tietynlaista toimintaa tai olemaan tekemättä työsopimusta jonkun kanssa, joka harjoittaa sellaista toimintaa, ei sido sitoumuksen antajaa siltä osin kuin se kohtuuttomasti rajoittaa hänen toimintavapauttaan.”

Se, rajoittaako kielto ”kohtuuttomasti hänen toimintavapauttaan”, joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon osakkeenomistuksen suuruus, henkilön asema yhtiössä ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Pienosakkaalle asetettu viiden vuoden kilpailukielto katsottaisiin varmasti kohtuuttomaksi, mutta 1-2 vuoden kilpailukielto saattaa hyvinkin olla pätevä, mikäli kyse ei ole työntekijäosakkaasta.

Elinkeinovapaus. Onpa kilpailukieltojen kohdalla vedottu jopa perustuslakiin:

”Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.”

 

Työnantajan kannattaa sisällyttää sopimukseen sopimussakko

Osakassopimuksiin liittyy usein sopimussakko. Tämä tarkoittaa sitä, että rikkomistilanteessa johtuu maksamaan ennakolta määrätyn suuruisen sakon, vaikka varsinaista vahinkoa ei olisikaan osoitettu. Mikäli sopimussakosta taas ei ole sovittu, työntekijä joutuu korvamaan aiheuttamansa vahingon kokonaisuudessaan. Ongelmana tällöin on kuitenkin se, että todellisen vahingon laskeminen kilpailukiellon rikkomistapauksissa voi olla hyvin hanakalaa. Summa voi hyvin olla suurempikin kuin mahdollinen sopimussakko, mutta toisaalta sen näyttäminen voi olla vaikeaakin.

Siten työnantajan kannattaa kilpailukiellon tehosteeksi sisällyttää sopimukseen aina sopimussakko, joka on määrällisesti sellainen, että se selkeästi rajoittaa työntekijän omaa halua harkita ehdon vastaista toimintaa.

 

YHTEENVETONA

Kun sisällytät osakassopimukseen kilpailukiellon, ota huomioon yllä mainitut epävarmuustekijät. Jos osakas toimii yhtiössä työntekijänä, työsopimuslain mukaiset rajoitukset vaikuttavat ehdon arviointiin. Samoin osakeomistuksen vähäisyys ja vähäinen vaikutusvalta yhtiössä vievät pohjaa pitkiltä kilpailukieltoehdoilta ja aiheuttavat kalliitakin riitoja. Tunnista nämä jo sopimuksentekovaiheessa, niin yllätyksiä tulee vähemmän ja osaat arvioida tilanteen sen eteen sattuessa oikein.